lauantai 6. marraskuuta 2010

Aurinkoon

Minä lähden.
Otan reppuni ja lähden.

Juoksen ulos
autojen lomaan.
En minä pelkää.

Pian tulee pimeä.
Täällä.
Olen matkalla sinne
missä on aurinko.

En viivy kauaa.
Vuoden verran.
Ainoastaan yhden vuoden.
Niin että unohdan pimeän.

Katson taakseni.
Vain kerran.
Vilkutan.
He jäävät tänne
ja minä lähden.

7 kommenttia:

  1. Runon rytmi toimii hienosti!
    Ja runo antoikin vastauksen yhteen edellisen tekstin kysymyksistäni...

    Runo on reipas, voin kuulla sen mielessäni lausuttuna erittäin päättäväisesti!

    VastaaPoista
  2. Australia go go go. Positiivista. Henkilö taitaa olla helpottunut jollain tasolla.

    VastaaPoista
  3. Runo oli kiva lopetus tekstille. Päätös oli tehty, ja hän kertoi sen runon muodossa. Se oli selkeä, ja kevyesti kirjoitettu. Kiva :)

    VastaaPoista
  4. Hieno runo lähtemisestä.
    Mielestäni runosta ilmeni pieni
    haikeus, mutta päätös oli selvästikkin tehty.
    Toimiva. Hyvä!!

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Itse myös koin jonkinlaista haikeutta runosta. Hyvä rytmi.
    PS. aussimiehet ei ole niin hyvännäköisiä kuin sarjoista annetaan ymmärtää =D peruspunakoita brittejä suurinosa =D

    VastaaPoista
  7. Tässä henkilö huokuu itsevarmuutta, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Hän on seikkailunhaluinen ja se näkyy. Hieman haiku loppu, mutta kivasti sellanen. JOKO LÄHÄRETÄÄN?! ;)

    VastaaPoista